Hyvät toverit, oppilaat, noviisit.
Yksi Pikkukoiran tärkeistä ja välttämättömistä ominaisuuksista on meidän kykymme suunnistaa missä vain, milloin vain. Usein esimerkiksi käy nin että Noviisi ja Typerät Isokoirat eksyvät metsään. Ne avuttomat tarkkailuluokkalaiset rämpivät pöpelikössä, Noviisi istuskelee välillä kiven päällä ja Typerät Isokoirat riekkuvat naurettavan näköisinä yli kantojen ja sammalten. Pikkukoira pysyy tiellä. Suoralla, selkeällä, helppokulkuisella tiellä ja pelastaa näin luokkansa kerta toisensa jälkeen olemalla maalimerkkinä. JOS tilanne pääsee sellaiseksi ettet enää tieltä tavoita katseellasi Luokkaa, etsi polku.
Sama koskee automatkailua. Kuten varmasti moni Pikkukoira on elämänsä esiopetusasteella huomannut, Noviisiparat yrittävät joskus sulloa Pikkukoiria samaan tilaan automobiilissa Typerien Isokoirien kanssa. Voi Hyvänen Aika. Meidän Noviisilla vaati useita toistoja ymmärtää asian laita, ensinnäkään ei mihinkään sähköisiin karttoihin ole luottamista, Pikkukoiran Suuntavaisto se on mikä ohjaa perille. Ja toisekseen, no, allaolevasta kuvasta lienee ymmärrätte toisen pointtini. Matkustaisiko kukaan Arvonsa Tunteva Pikkukoira noiden kanssa? EI.
Teidän, Titi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti