Syksyllä, kun mininoviisit kilpailevat taas uusien reppujen ja penaalien ja tennareitten parissa ja kontaktimuovi haiskahtaa, on aika aloittaa uusi lukukausi myös täällä Pikkukoirakoulussa.
Meillähän on täällä kotiluokallani uusi oppilaskin. Tai no tulihan tuo jo keväällä, mutta sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, sillä se ei edisty. Lainkaan. Siis lain-kaan.
Kutsuvat Saraksi. Minä vajakiksi. Ja tästä on sitten ihan turha yhdenkään isokoiraliiton edustajan pillastua. Vajaa se on, minkä sille voi.
Vajakki Sara siis tuli Romaniasta. Mistäpä muualtakaan. On se ihme ettei ne koirat lopu sieltä jo.
Mätkähti tänne hortoilemaan, tuo onneton tunari. Ei se paljoa ymmärrä, mutta siinä on puolensa. Se nimittäin on aika harmiton ja ikäluokassaan Tornado Täystuho Anteron ja sen lampaannaamaisen Miidan yläpuolella.
 | |
| Siihen se mätkähti. |
Muuten kaikki on aikalailla ennallaan. Huonot asiat pysyvät huonoina...
... ja toisaalta tietyt seikat ovat lyöneet läpi Noviisin umpiluuhun.
Hirveä hommahan näiden kaitsemisessa on. Välillä meinaa usko loppua, mutta uusi päivä koittaa aina. Joskus edellistä karmeampana, sillä toisina päivinä me "menemme reippaasti metsään". Huoh.
Metsätilanteissa muista edelliset opit, murhakatse, säälilaahustus ja autollejuoksu. Uutuutena esittelen tässä
pakopaikan tähyämisen. Kiipeä korkealle ja odota pelastusta. MediHeliä tai jotain.
Opetus: konstit on monet, sanoi Pikkukoira, kun Noviisin selkärangalla pöytiä pyyhki.
Teidän, Titi
Pysy lujana Titi - kyllä päivät vielä kirkastuvat ja kaikki TIKit on saatu sisäistämään oppisi. Tähän talouteen tarvittaisiin myös yksi sinunlaisesi luomaan paheksuvia katseita. Meillä kun tuo lady-Lilli alkaa iltaisin retuuttamaan lelujaan ja vinguttaa niitä milloin kenenkäkin edessä. Se myös tuppaa tunkemaan niitä vasten jalkojamme, Arttua se tökkii lelulla kylkeen. Ja Arttu taas saa päivittäin hepuleita sohvalla, jolloin siitä kuoriutuu alligaattori. Se syöksyy kohti ja tunkee kuonoaan ahtaisiin paikkoihin. Kita on välillä auki ja "hurjat" hampaat näkyvät. Se on jo alkanut ottaa esineitäkin suuhun leikkihepulissaan. Eräänä päivänä heitti emännän sukkan ja eilen otti muovipullosta kiinni hampaillaan. Lilli ei osaa tilanteeseen suhtautua pienen koiran arvokkuudella, vaan tuppaa innostumaan itsekin. Tarvitsemme sinun kaltaistasi! Tilanteemme on luisumassa hävitykseen!
VastaaPoistaTerveisin, Huolestunut Omistaja
Hyvä Huolestunut Omistaja
VastaaPoistaTälläinen käytös on niin valitettavan yleistä TIK:ien keskuudessa. Teillä tilanne kyllä kuulostaa jo melko pahalta. Suosittelen heti alkuun tiputtamaan "ladyn" pois tämän Lilli-TIK:n nimestä ja Artulle voisi tehdä hyvää Pikkukoiramainen shokkiterapia. Viepä se vaikka koirapuistoon, sinne Pikkukoirien puolelle. Siellä aika nopeassa tahdissa yleisesti karsiutuu kaikki alligaattori-vivahteet.
Suosittelen vahvasti teille mitä pikimmin Omaa Pikkukoiraa, joka kouluttaa paitsi TIK:t, myös teidät Omistajista Noviiseiksi.
Tiedätte mistä minut löytää, mikäli tarvitsette lisäoppeja.
Teidän, Titi