Tuhotiikerien ulkoilua ja muita vitsauksia

Titin Pikkukoirakoulu Osa 134.

Kalliit kuulijani.
Eilen oli jälleen yksi vaativa päivä ylipäällikkömaisterina.
Erityistä vastuunkantoa aiheutti jokakeväinen Tuhotiikerien päähänpisto että niiden täytyy mennä narun jatkeena ulkoilemaan ja syömään nurmikkoa suoraan maasta, jossa sitä edes sitä paisti hädin tuskin vielä on. Noille meidän kodin tuhotiikereillehän on rakennettu se apinatarhaus, jonne ne kulkevat ikkunaluukusta että en ihan näe tämän naruhomman funktiota, mutta, jotkut asiat on vain hyväksyttävä ja hallittava niitä parhaalla mahdollisella tavalla siitä huolimatta, ettei niitä pysty estämään.

Oli se surullista vahdittavaa, narut solmussa ne mennä hönkivät ja silmät lautasen kokoisina tuijottivat ympärilleen. Onneksi olin paikalla, muuten olisi varmasti käynyt jollain tapaa huonosti. Mutta kyllä myönnän, häpesin. Luulen että naapuritkin näkivät tilanteen.

 

No, päivä jatkui vaan, loputtoman energisen ja siksi varsin huolestuttavan Noviisin keksintöjen tiimoilla. Meidän ulkoilukatselmukset yleisesti ottaen sujuvat aika hyvin, sillä olen 1,5 vuoden säännöllisellä pönötyksellä saanut aikaan Säännön, että Typerät Isokoirat remmilenkkeilevät nahkahihnoissaan ja kuonopannoissaan (hulttiokakara Miida) keskenään ja Pikkukoiraa saatetaan fleksin avustuksella ylhäisesti yksin. Kuten jokainen Pikkukoira tietää, on erilaisia päiviä ja joinain päivinä ulkoilukatselmus voi olla pitkäkin, ihan kolmekin korttelia ja toisina päivinä puoli korttelia omilla jaloilla ja puoli korttelia Noviisin kantamana on riittävästi. Katselmuksen pituuden luonnollisesti määrittelee itse jokainen arvonsa tunteva Pikkukoira.
Metsälenkeillä vapaana voi sitten revitellä ja juosta vapautuneesti useita kilometrejä. Se on varmaan se metsän happi.

No, meillä kuitenkin selvästi edelleen on työsarkaa tässä Typerien Isokoirien käskyjen soveltamisessa Pikkukoiriin. Pyhä Sylvi sentään, niinkin yksinkertainen asia! Noviisi ei ymmärrä, ei millään!
Pikkukoirat eivät istu kun sanotaan, eivät seuraa mitään eivätkä ketään, eivät varsinkaan kieri eivätkä totisesti kierrä! Se on Noviisi kuka kiertää.

Tänään on onneksi sadepäivä. Tuhotiikerit ovat suht rauhallisia, Typerät Isokoirat polskivat lammikoissa aitauksessa ja minä lepään ja kerään voimiani. Viisas Pikkukoira tietää että niitä tullaan taas pian tarvitsemaan.

Teidän, Titi.