Luolakoirailua

Titin Pikkukoirakoulu Osa 126.

Uusi opetuselämäni täällä Suomessa on monilta osin varsin siedettävää, mutta on yksi asia (noh, muutamakin), mikä ei vain millään pesiydy käsitykskykyni suunnattomaan avaruuteen, tämä on varmaan joku ääliömäinen perisuomalainen koiran kiusaamisperinne? Päättelen sen siitä että Typerät Isokoirat tietysti ovat näistä aktivointiasioista aivan kiusallisen innoissaan. Kolisevat menemään normaaliakin holtittomammin kaiken maailman kongien, maitopurkkien, sanomalehtikääröjen ja ties minkä ilmaantuessa niiden tyhjää lyöviin silmiin.
Mikseivät ne siis vain vaadi saada ruokaa ruokakuppiin?! Yksinkertaista! Onko täysin pakollista taantua (entisestään, jos mahdollista, luolakoirien tasolle?)
Noviisi on kuitenkin kiero, sillä se keksi sen ainoan asian mitä EN voi vastustaa. Tuhotiikerien ruoka! Erityisesti nämä pahvitetroissa myytävät tuhotiikerimössöruuat ovat... vastustamattomia.
Opetus: Pikkukoirakin saa lipsua. Noin kerran vuodessa.

Teidän, Titi.

Ikuistamista

kuva: J.Lindfors

Titin Pikkukoirakoulu Osa 125.

Pikkukoiramaisuudessa kaikki lähtee Arvokkuudesta. Mitä vain voi tehdä- tai jättää tekemättä- kunhan sen tekee arvokkaasti. Kuten nyt vaikkapa uloslähdöstä kieltäytyminen kurakelillä, jos Noviisi loppujen lopuksi jääräpäisenä oppilaana kantaa Teidän Pikkukoiramaisuutenne ulos, säilytä Arvokkuutesi. Pönötä!
Arvokkuus on valitettavasti varsin katoava lahja-minkä olen surullisena huomioinut seuratessani esimerkiksi Typerintä Isokoiraa, jälkeenjäänyttä Hulttiopentu Miidaa. Ei toivoakaan. Siksipä-kuten jo 1800-luvun kuninkaallisetkin tiesivät, on tärkeää ikuistaa ote Arvokkuudesta myös tuleville Pikkukoira-jälkipolville. Näin!

jk. Ikuistamisessa tulee huomioida tausta ja ikuistamistilannekin voi toimia Noviisin opettamistilanteena. Pikkukoiraa ikuistetaan silloin kun Pikkukoira on sellaisella tuulella, ja Noviisin säälittävästi tarjoamilla leikkeleillähän ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Vaikka se taitaa itse niin luulla. Kuvaajallekin on hyvä tehdä selväksi kenen ehdoilla kuvaaminen etenee, joten kun haluat levätä, mene seisomaan kameran eteen ja tuijota kuvaajaa "piki-ilmeellä", jolloin kuvaaja ei voi muuta kuin nostaa sinut sohvalle tyyntymään, kunnes olet valmis jatkamaan.

Teidän, Titi.

MiniNoviisi

Titin Pikkukoirakoulu Osa 124.

Tämä jakso on erityisen tärkeä kaikille ihmislapsiperheissä asuville Pikkukoirille. MiniNoviiseihin pätee oikeastaan sama tavallaan kuin Typerimpään Isokoiraan, Hulttiopentu Miidaan. Ne pitää ottaa hallintaan heti alusta lähtien. Eroavaisuutena tässä on se, että Taidokas Pikkukoira osaa manipuloida MiniNoviiseja aiemmassa Oppikoulun jaksossa esitellyillä pehmeillä metodeilla, eli Pikkukoiran ei tarvitse turvautua ala-arvoisiin konsteihin kuten hammastelu tai näpsiminen. Hulttipentu Miidan kanssahan näitäkin valitettavasti realiteettimaailmassamme joutuu käyttämään. Huoh.

MiniNoviisien kanssa toimiminen on helppoa. Jos ne riehuvat, lukitse ne aloilleen tälläisellä lukitusasennolla. Etenkin iltaisin MiniNoviisit eivät saa riehua. Näin!

Hyvin kasvatetut MiniNoviisit ovat varsin näppäriä. Ne ovat lähellä omaa kokoasi, joten Pikkukoiran Söpö Helliminen onnistuu vaivatta ja juustopalat lipsuvat MiniNoviisien pikkuisista kätösistä myös jouhevammin kuin SuurNoviisien.

Onnistuneita hetkiä Teille MiniNoviisien seurassa!

Teidän, Titi.

Navigointia

Titin PIkkukoirakoulu Osa 123.

Hyvät toverit, oppilaat, noviisit.
Yksi Pikkukoiran tärkeistä ja välttämättömistä ominaisuuksista on meidän kykymme suunnistaa missä vain, milloin vain. Usein esimerkiksi käy nin että Noviisi ja Typerät Isokoirat eksyvät metsään. Ne avuttomat tarkkailuluokkalaiset rämpivät pöpelikössä, Noviisi istuskelee välillä kiven päällä ja Typerät Isokoirat riekkuvat naurettavan näköisinä yli kantojen ja sammalten. Pikkukoira pysyy tiellä. Suoralla, selkeällä, helppokulkuisella tiellä ja pelastaa näin luokkansa kerta toisensa jälkeen olemalla maalimerkkinä. JOS tilanne pääsee sellaiseksi ettet enää tieltä tavoita katseellasi Luokkaa, etsi polku.

Sama koskee automatkailua. Kuten varmasti moni Pikkukoira on elämänsä esiopetusasteella huomannut, Noviisiparat yrittävät joskus sulloa Pikkukoiria samaan tilaan automobiilissa Typerien Isokoirien kanssa. Voi Hyvänen Aika. Meidän Noviisilla vaati useita toistoja ymmärtää asian laita, ensinnäkään ei mihinkään sähköisiin karttoihin ole luottamista, Pikkukoiran Suuntavaisto se on mikä ohjaa perille. Ja toisekseen, no, allaolevasta kuvasta lienee ymmärrätte toisen pointtini. Matkustaisiko kukaan Arvonsa Tunteva Pikkukoira noiden kanssa? EI.

Teidän, Titi.

Pukeutumiskysymyksiä ja Ihmistovereita

Titin Pikkukoirakoulu Osa 122.

Marraskuu on täällä, kuten olette terävinä oppilaina saattaneetkin jo havainnoida.
Ilmasto täällä jäisessä Suomessa viilenee entisestään, joten nyt on hyvä aika kiinnittää huomiota pukeutumiseen-Noviisin pukeutumiseen.
Me Pikkukoirat olemme hyvin tarkkoja seurastamme ja sosiaalisesta statuksestamme, etiikka, eliitti ja euforia-tärkeä kolmen kärki. Siksipä myös Noviisi on opastettava pukeutumaan asiallisesti liikkuessaan Pikkukoiran alaisuudessa. Goretexien ja softshellien aika oli ja meni, tärkeintä on tunnustaa väriä-tai tässä tapauksessa alamaisuutta. Näin.

Mikäli Noviisinne ei ymmärrä selkeitä vihjeitä, voi vastuuta jakaa Noviisin Viisaan Ihmistoverin kanssa, sen joka on edellisessä elämässään mahdollisesti jo suorittanut Pikkukoirakoulun Yliopistoasteen. JO-KAI-SEL-LA Noviisilla on ehdottoman tärkeää olla tälläinen Ihmistoveri elämässään, sillä se helpottaa aika ajoin Pikkukoiran raskasta taakkaa huomattavasti.
Meillä tilanne meni siihen, ettei Noviisini kerta kaikkiaan vain ymmärtänyt pukeutusmisasiaa, joten käännyin Ihmistoverin puoleen. Kiitokseni tästä rautalankamallin delegoinnista kuuluu siis hänelle.

Ohessa vielä kuva minusta ja Noviisini Ihmistoverista. Hän on osallistuessamme yhdessä tapahtumiin Ylin Pikkukoirankantaja. Aikamoinen arvotitteli, sanoisin.

Teidän, Titi.